tiistai 28. helmikuuta 2012

I'll be waiting on the other side

Moi kaikki ja ihanaa tiistaita!
Tänään mulla on ollu virallinen löhöilypäivä,joka meinaa siis sitä että ajattelin olla tekemättä yhtään mitään. Heräilin joskus kahentoista aikaan noin kymmenen tunnin yöunet takana päin ja päätin heti,että tänään vaan oon. Menin sitten heti yläkertaan väsään ittelleni jotain aamupalaa kun oli ihan kauhee nälkä! Äiti oli eilen ostanu isoja appelsiinejä,ja ajattelin heti että pakko maistaa niitä: vähän väriä ja piristystä talven keskelle!
Kun olin saanu aamupalan väsättyä aloin katteleen FRENDIT-sarjan viidettä tuotantokautta jonka lainasin toissapäivänä Jennalta,kun sillä on kotonaan  kaikki kymmenen tuotantokautta. Tässähän tää päivä on kulunu sohvalla löhöten ja frendejä kattellen,ja kohta voisin vähän lueskella uusinta Miss Mixiä joka ilmestyi postilaatikkoon pari päivää sitten mua ilahduttamaan!












Muistakaa relata kaiken kiireen keskellä!
-Milla


lauantai 25. helmikuuta 2012

It's all about One Direction

HUOMIO! Tarkoituksenani tässä postauksessa ei ole se,että haluaisin olla ilkeä tai loukata ketään,mutta luvassa on pientä pätemistä..

Varmaan suurin osa meistä (varsinkin tytöistä) on törmännyt lähiaikoina uuteen teinisensaatioon: Brittiläiseen poikabändiin nimeltä One Direction,joka koostuu viidestä 17-18 vuotiaista pojista. Tässä postauksessani haluan ottaa kantaa niinsanottuihin wannabe-faneihin.

Jo sokeakin voi sanoa sen,että Niall,Zayn,Harry,Louis ja Liam ovat hyvännäköisiä,tyylikkäästi pukeutuneita ja kaikki omaavat upean ja charmikkaan äänen. Poikien musiikki on tosi letkeetä,mukaansa tempaavaa,ja monet laulut niiden albumilta kertoo rakkaudesta ja tytöistä. Ei oo siis mitään syytä,minkätakia kuka tahansa ei vois heistä pitää,heitä fanittaa,ja heidän musiikkiaan kuunnella ja fiilistellä sen mukana. Mua on vaan ruvennu aivan suunnattomasti rasittamaan lähiaikoina tämmöiset tyypit,jotka on kuullu kyseiseltä bändiltä pari kolme biisiä,ja luulee nyt olevansa jotain maailman suurimpia faneja. Kuinka moni niistäkin oikeesti tietää miten kaikki alko? Kuinka moni niistä tietää esimerkiks sen,että aluks jokainen näistä pojista haki Britannien  X-Factoriin yksilöinä,ei suinkaan bändinä? Kuinka moni niistä tyypeistä tietää sen,että esimerkiks X-Factorissa tuomarina toiminut Simon Cowell ei pitäny poikia tarpeeks lahjakkaina,että ne olis voinu päästää jatkoon yksilöinä,vaan Nicole Scherzinger keksi,että laitetaan pojat kimppaan ja luodaan näin loistava poikabändi ja katotaan toimiiko se! Kuinka moni tietää sen,että Zayn joutui jättään tosi monia lauluharjoituksia väliin,koska hänen mumminsa menehtyi kesken kilpailun. Tai että kilpailussa  poikien "valmentajana" toiminut Simon Cowell sairastui  kesken kilpailun,ja pojat saivat harjoitella ja toimia kaiken suhteen aivan omin neuvoin! Tällöin Harry otti ohjat käsiinsä ja valmisteli kaikki poikien esitykset ja koreografiat ja päätti biisit.

Mun parasystävä Heini löysi vähän yli vuosi sitten One Directionit aivan sattumalta YouTubesta,tällöin kilpailu oli Britanniassa vasta alkanu ja YouTubesta löyty pojista vain heidän ensiesiintymisensä X-Factorissa. Mut me oltiin heti innoissamme:pojat näytti syötävän hyviltä ja äänet oli kuin enkeleillä! Me ollaan siitä kyseisestä päivästä lähtien seurattu todella tiivisti niiden taivallusta tavallisista Englantilaisista koulupojista suuriks tähdiks ja jännätty yhdessä aina kun oli pudotukset ja kiljuttu riemusta kun ne aina pääsi jatkoon ja sit lopulta itketty surusta kun ei ne voittanutkaan. Niiden pitäis tulla tänne keikkailemaan tän vuoden puolella,mutta jos niin ei käykkään,me ollaan todellakin lähössä sitten Britteihin keikalle!

Mun mielestä on tietty tosi upeeta että niillä on paljon faneja myös täällä meillä Suomessa:toki ne on ansainnu sen! Ja mitä enemmän niitä täälläkin fanitetaan,sitä todennäköisemmin ne tulee tänne keikalle! Eikä siinä oo mitään pahaa niistä tykätä,kuka nyt ei tykkäis? Mua on vaan niin kauan tympiny tää kuinka niin moni luulee tietävänsä niistä kaiken ja mun facebookin seinä täyttyy joidenkin teinien ihkutuksist että "aahh mä kuolen ku zayn on niin komeeeee ja toi what makes you beautiful-biisi niiiin hyväääää<333' vaikka loppupeleis ne ei tiedä mistään mitään ja on luultavasti kuullukkin vaan ton yhen biisin! How annoying!

Ehkä mun tapauksessa on kyse myös vähän katkeruudesta:tottakai oon katkera ja ärsyyntyny siitä että se oli aluks vaan mun,Heinin ja Lauran juttu.  Kuunneltiin niitä aina yhdessä ja osattiin jokainen esiintyminen ulkoo. Kukaan muu ei ollu vielä One Directoneista kuullukkaan kun Heini jo tilas Briteistä niiden juuri siellä ilmestyneen albumin. Ja nyt yhtäkkiä niistä tietääkin kaikki ja niiden biisejä hoilaa joka toinen vastaantulija! Joskus jotkut mun kaverit tuli ihan innoissaan selittään mulle jostain uudesta amerikkalaisesta poikabändistä jonka jätkät on hiton kuumiksia ja niil on yks ihana biisi. "Sen nimi on One jotain.. en muista! Mut ootko kuullu niistä?!" Sillon näin mustaa.. "Kröhöm.. Puhut varmaan One Directoneista? Ja itseasiassa ne on Britanniasta,ei Amerikasta. Ja itseasissa niillä on aika montaki ihanaa biisiä,ei vaan yhtä. Ja joo,tosiaankin oon kuullu niistä. Voin vaikka vannoo,että sata kertaa aikasemmin kuin sää"

Mutta tää riittänee tältä erää,halusin vaan ilmaista mielipiteeni:)

Ystävällisin terveisin Milla




Im so sick of lovesongs,so tired of tears.

Heippa kaikki ihanat!

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Elämä lipuu ohi päivä päivältä,joten tartu hetkeen.

I never meant to start a war
You know I never wanna hurt you
Don't even know what we're fighting for?


Oon viimeks kirjotellut noin 7 kuukautta sitten,aivan kesän alussa.
Mulla on ollu niin paljon kaikenlaista,etten oo yksinkertasesti kerennyt kirjotteleen. Niin moni asia on muuttunut,etten edes itse oo pysynyt mukana kuvioissa ja tapahtumissa. Kuukaudet,viikot,päivät ja tunnit vaan kuluu ja kuluu,aika rientää kokoajan aivan järkyttävä pikakelauksella! Vastahan mä vaihdoin koulua Tammerkoskeen,ja ihan kohta oon muka ollut siellä kaks vuotta? Vastahan yläaste alkoi,ja ihan kohta se jo loppuu? Vastahan mulla oli ripari,jossa tutustuin moniin uusiin ihmisiin,ja niiden kautta taas uusiin ihmisiin,ja vastahan mä sain ympärilleni mitä mahtavimman porukan,ja sekin on jo melkeinpä hajoomispisteessä?
Mihin mun kaikki aika ja tapahtumat on kadonneet?
Muistan viime kesän aivan elävästi,kaikki tapahtumat,kaikki päivät ja kaikki mitä me tehtiin,oli aivan ylivoimasesti parasta aikaa mun koko elämäni aikana,ja tuskin tulee KOSKAAN enään oleen samanlaista.
Nyt sitä ollaankin jo pitkällä talvessa,ja kevät häämöttää edessä. Kohta on taas uus kesä ja kuukaudet vaan kuluu..
Joskus haluaisin pysäyttää ajan ja elää samat hetken aina uudestaan ja uudestaan.
Vihaan tätä vauhtia millä elämä vaan lipuu ohitse.
Tämmötteenä päivänä kun oon kipeenä ja lagaan vaan himassa,tulee pohdittua ja mietittyä niin monia asioita.
Mutta ihan turhaa mun on varmaan märehtiä menneitä asioita ja kuluneita kuukausia,pitäis pikemminkin elää hetkessä ja katsoo tulevaisuuteen. Joskus se vaan on niin kauheen vaikeeta..

                           Tällä hetkellä tekisin ihan MITÄ VAAN päästäkseni ajassa takas..

                                                          ..takas riparille,se viikko oli parhain..


                                                  ..takas syyslomaan,Heinin mökillä oli toosi kivaa..

                  ..takas syksyyn,jolloin me vaan hengailtiin kaikkialla ja kaikki oli täydellistä

                                  ..takas siihen aikaan ku oltiin aina kolmin,mää,Heini ja Laura..

                   ..takas riparinjälkeiselle ajalle ku ajeltiin vaan ympäriinsä ja hengailtiin suolikolla..

                    ..takas niihin hulluihin aikoihin mitä syksyllä vietettiin koulussa luokkalaisten kanssa..

                        ..takas niihin mahtaviin viikonloppuihin ku ryypättiin aina Jennillä alkutalvesta..

 ..ja ennen kaikkea takas siihen aikaan,kun tämä porukka oli tiivis ja kaikki tuli toimeen toistensa kanssa..

Vuosikin vaihtu,eikä mulla oo mitään hajua mitä tää vuosi tuo tullessaan. Saatan kuulostaa kovin pessimistiseltä,mutta ainakin yhdestä asiasta olen varma: mikään ei tule voittamaan viimevuotta,viimekesää,niitä aikoja,niitä muistoja,niitä ihmisiä. Joten voin sanoa että vuosi 2011,varsinkin kesä 2011,jätti minuun pysyvät jäljet,ja joiden muistoja tulen vaalimaan lopun ikääni.
Mutta niinhän sitä aanotaan,kaikki hyvä loppuu aikanaan.
Onnellista alkavaa kevättä kaikille,
pitäkää mieli korkealla ja jalat maassa.

-Love Milla

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

It's been a long time...



Siitä on jo tosi kauan ehtiny vierähtää aikaa,ku oon viimeks kirjotellu ja oon tosi pahoillani siitä!
Tässä on vaan ollu kaikenlaista sählinkiä,kiirettä koulussa varsinkin. Kevään kaikki kokeet pakkautu noin kahdelle viikolle,ja lukemista oli ihan älyttömästi! Eli siis lähinnä nenä kiinni kirjassa olen ollut viimesimmät viikot..
Numeroita oon kovasti koittanut korottaa ja nyt näyttääkin lupaavasti siltä,että keskiarvo olis kyllä nousemaan päin! :) Mahtavaa,sitä oon yrittänytkin.

Koko kevät on menny ihan hujauksessa,lueskelin tossa juuri mun vanhoja postauksia,ja toisiks uusin on kuvapostaus,jossa jokaisessa kuvassa on lumet maassa ja jäät järvessä! Nyt kun istuskelen tässä mun huoneessa ja katson ulos,nään vaan sinisen taivaan ja laskevan ilta-auringon ja vihreet puut ja pensaat. Kesä siis todellakin tuli ihan hetkessä ja kauniinpana kuin koskaan:)

                                                Heini ja Laura nauttii kesän ensihetkistä

Ihan hirveesti on ehtiny tapahtua ihan hetkessä: Housen kevätnäytökset,kaikki kokeet,ysien lähtevienpäivä ja tanssit,Suomi voitti MM-kultaa,kesä tuli hetkessä,ja paljon muuta! Mopoakin oon ajellu ahkerasti,kilometri mittari näyttää jo melkeen 700 km. Lomaankin on enään ihan muutama päivä:)
Huhhuh,aika juoksee ku siivillä..

                                                Heinin skootteri,pirun komee menopeli!

Mun rippileirikin lähestyy kovaa vauhtia... Siihenkin on enään viis päivää!
Aluks olin ihan sitä mieltä että koko leiri tulee varmaan oleen ihan turha reissu,ja että meidän ryhmä on ihan perseestä,mutta pikkuhiljaa mun asenne on muuttunu,ja nyt tällä hetkellä odotan sitä ihan innolla. Kaikki mun tutut ja kaverit,jotka oman rippileirinsä on jo käynyt,toitottaa mulle jatkuvasti että siellä on tosi kivaa ja hauskaa,ja sieltä saa uskomattomia uusia ystäviä ja kokemuksia. Pitäis varmaan uskoo niitä sitten:)
Toivotaan että siitä tulee ihan kiva viikko:) Oon tehny jo ison listan mitä kaikkee tarvitten mukaan sinne,ja voin kertoo että valtaosa siitä listasta on vaatteita.. Mitenköhän saan ikinä mun tavarat mahtuun mihkään laukkuun?!


Tässä taas jotain vaatejuttuja:



                                                                    Uima/rantashortsit


                                                                  Hihaton kesämekko



                                                                 Kolmi-osainen bikini...



                                                       ...ja alaosa vielä lähempää kuvattuna


                                                           Korkeevyötäröiset pussihousut...
       
                                                      ...ja tähän loppuun mun rakkaani ;)

        
       
Porukat taas vaihteeks raahas mut johki retkelle,ja sit Mika ja Jennakin liitty seuraan. Oli kevään ensimmäinen tosi lämmin ja aurinkoinen päivä,joten päätin sitten lähteä messiin. Ei ollukkaan ihan turha reissu,ilma oli oikeesti ihan mahtava ja oli ihanjees pitkästä aikaa oikeen kunnolla lenkkeillä,tuli siinä kävelemistä joku 10 kilometriä:)
                                           Iskä selitti meille jotain tosi "mielenkiintoista" tosta puusta..







Ja vielä tähän loppuun,eks ookkin aika herkullisen näkönen! Äiti leipo iskän synttäreille tollasen voileipäkakun,pakko sanoo että se oli sairaan hyvää! :D


Mutta nyt voisin mennä kehitteleen ittelleni jotain safkaa,porukat on taas vaihteeks Jämillä ja pitää ite hoitaa ittelleen ruoka pöytään haha:D

Moidoo ja pitäkää aivan fantastinen kesä!!

Milla
                                                         Jos mopoilette,ajelkaa varovasti!

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Kuvapostaus - kesä on melkein täällä!

Hyvää sunnuntaita kaikille!
Ulkona on taas kerran aivan upea ja aurinkoinen ilma,joten päätettiin lähteä iskän ja äitin kanssa nauttimaan kevään ensihetkistä. Käytiin Eräpyhällä ja Rönnillä retkellä,ja kuten kuvista huomaatte,kevät on jo pitkällä!




































 





Huomenna siis tosin alkaa viides,ja viimeinen koulujakso. Viimesen jakson lukujärjestys näyttää aika kauheelta.. Joka päivä tarvii kauheen kasan kirjoja,ja kahtena päivänä on kasin aamu,joka tarkottaa sitä että pitää herätä 06:35.. Eli ei kauheesti houkuttelis.
Mutta koitan kokoajan miettiä,että enään tää viimenen jakso ja sitten on kauan odotettu,ja ansaittu kesäloma!
Kesäloman alkuun on muuten enään 38 koulupäivää,
aika mahtavaa,eks je? ;)

Mutta nyt pitää mennä siivoilemaan ja kattomaan huomisia koulukirjoja valmiiks,
hyvää alkavaa viikkoa kaikille!:)



Milla